Ekalla radalla tuomarina Risto Ojanperä. Rata oli tosi kiva, ei liian helppo ja hylkyjä tuli aika paljon, mutta suoritettavissa sujuvasti. Ihanneaikakin oli ok.
Tehtiin tosi hyvä rata muuten, mutta yhdessä valssissa Micie eksyikin selkäni taakse, meinasin kompastua siihen ja potkaisin sitä vahingossa kantapäällä. Eipä kuitenkaan saatu tuosta virhettä, tuomari ei varmaankaan nähnyt kosketusta ja ei se nyt kieltokaan ollut. Micie sitten sieltä kiepsahti takaisin mun eteen, kiepsahti siinä vielä kerran ympäri ja matka jatkui. Virheettä päästiin kolmanneksi viimeiselle esteelle, eli puomille, mutta sieltä tuli virhe kun Miksu pomppasi alastulokontaktin.
Tulos 5, aika -0,50s ja sijoitus 15. (luokassa yli 50 koiraa)

Tokan radan tuomari Marja Lahikainen. Tästä radasta en oikein tykännyt, oli paljon mutkia ja ohjauksessa piti olla tarkka. Tein radan aika 2 takaaleikkausta, 3 valssia ja 2 puolivalssia, että ei ihan mitään läpijuoksua... Tästä radasta selviydyttiin loistavasti, ei yhtään virhettä eikä mitään turhia kaarroksia jotka olisivat jääneet harmittamaan. Kontaktitkin tehtiin kiltisti, kun puomin jälkeen jouduin tekemään puolivalssin ja A:n jälkeen valssin, niin mun sähellys siinä edessä häiritsi Miksua just sopivasti ettei alkanut pomppimaan. Tuntui upealta tulla maaliin, ja ehkä tuo rata sujuikin niin hyvin juuri siksi että piti kokoajan olla tarkkana ohjauksen kanssa.
Tulos oli -1,56, SM-0, sijoitus 11. (edelleenkin reilu 50 koiraa)

Viimeisen radan, joka oli hyppyrata, oli suunnitellut Johanna Nyberg. Tästä radasta pidin, taas kerran haastava rata mutta koiralle looginen, pysty ohjaamaan niin että koira kokoajan tiesi minne seuraavaksi matkataan. Ja oli kivaa olla pitkästä aikaa hyppyradalla, ei tarvinnut jännätä kontakteja.
Tämäkin rata meni hyvin. Yhdessä kohtaa oli melkein suora putkin, josta ensimmäisellä kertaa tehtiin 90 asteen käännösä oikealle kepeille. Tässä olin muistanut ottaa huomioon että Micie rynnistää aina täysiä ulos putkesta, ja muistin antaa tilaa ettei se juossut päin jalkoja, kuten aika monelle koiralle kävi. Meillekin noin on sattunut monta kertaa treeneissä, joten nyt muistin kerrankin varoa. Loppuradasta en sitten muistanutkaan ohjata, kun samaisesta putkesta tehtiinkin 90 asteen käännös vasemmalle, ja siihen kohtaan tulikin sitten silmiinpistävän pitkä kaarre. Pitkän kaarteen jouduin tekemään myös kun muurille tultiin 180 asteen käännöksellä, ja pelkäsin ettei Miksu muuten saa riittävästi vauhtia hyppyyn.
Tulos oli harmittava 1,14, o15 sadaosaan pois niin olisi ollut nolla. Sijoitus 12. (koiria joku 40)

Kaikenkaikkiaan kolme upeaa rataa. Miksu meni täysiä, mutta kerrankin kuunteli samalla. Se ei myöskään tiputtanut päivän aikana ainuttakaan rimaa, eí edes viimeisellä radalla okseria, ja jaksoi pitkän päivän aivan uskomattoman hyvin, ja vaikutti siltä että olisi vielä voinut mennä neljännen kerran radalle kun lähdettiin kotiin päin yhdeksän aikaan illalla. (paikalle tultiin 10.30 aamulla...)
Vautsi Micie! :)