Tiistaina käytiin Allin kanssa AGRY CUPissa. Ekat kisat, joskin epäviralliset. Alku meni loistavasti, tosin neiti kyllä irtosi liiankin hyvin joissain kohdissa, ja A:n alasmeno oli aika surkea. Lopussa sitten juoksi puomin ohi ja kun kutsuin takaisin ehti käväistä putkessa. Hylky siitä. Sitten hyppäsi puomin alasmenolta. Otin takaisin. Alli ei vieläkään jostain kumman syystä suostunut tekemään alastulokontaktia. Lopulta nostin sen kontaktille, kun kerran oli möllikisat ja hylly jo alla. Siitä sitten viimeiset hypyt ja maaliin.
Ihan kivastihan se loppujen lopuksi meni, paljon on neidissä vauhtia, mutta osaaminen ei näin vähän treenin jälkeen ole vielä paras mahdollinen. Ja itse pitäisi oppia pysymään rauhallisena, vaikka koira juoksee tuhatta ja sataa parinkymmenen metrin päässä. Kyllä Alli kuitenkin kuuntelee. Hieno koira se on :)
Torstaina otin Allin Inkoon treenejen lopuksi mukaan. Teki heti kontaktit hyvin, myös ylösmenon, jonka harjoitteleminen vasta aloitettiin. Taisi olla neiti vähän sekaisin kisavilinässä, on kuitenkin niin paljon herkempi tuollaisille muutoksille kuin mitä Micie on.

Micie kanssa ollaan otettu vähän voittajan liikkeitä. Tosi epävarmoja ovat vielä. Liikkeestä istumisessa istuu noin kaksi kertaa kolmesta, muuten menee yleensä maahan, että niin epävarma sekin on. Ruutukaan tuskin onnistuu kisatilanteessa, juuri ja juuri löytää treeneissä. Luoksetulon teki todella hyvin, lähti tulemaan aina ekalla käskyllä, juoksi tasaista vauhtia joka välin, seisominen hyvä, maahanmenossa kävi ensin istumaan. Mutta mielestäni ihmeen hyvin, on ollut meillä niin huono liike. Tunnistusnoutua ei olla koskaan harjoiteltu kilpailunomaisesti, mutta voi olla että se silti onnistuu, hyvin Miksu käyttää sitä nenäänsä ja tykkää selvästi kun saa vaihteeksi työskennellä itse rauhassa. Hyppynoutoa päästiin kerran harjoittelemaan, eiköhän se jotenkuten onnistu. Metallin pitäisi olla ok. Micien kaikki luovutukset vaan ovat hieman huonoja. Sitten tietysti kauko-ohjaus. Sekin epävarma, periaatteessa Micie osaa, on vain kovin epävarma. Ensimmäisellä seisomisella saattaa lähteä eteenpäin, sitten muistaakin että paikoillaan, ja saattaa jopa ottaa askeleen taaksepäin. Asennonvaihdot tapahtuvat pienoisella viiveellä, oikein näkee miten raksuttaa, että mitä asentoa tämä sana tarkoittikaan... Hassu otus. Mutta Micien suhteen e ole mitään odotuksia, en edes odota tulosta. Toivon vaan että tottelisi iloisesti. Se on jo Micieltä paljon kaikkien motivaatio-ongelmien jälkeen. Positiivista oli että treenasin ilman palkkaa, ja tyttö totteli häntä heiluen ja juosten, ja kesti jopa korjaamiset kauko-ohjauksessa. Lopuksi sai paljon nameja, ja leikittiin narupallolla. Micie tosiaan suostu leikkimään ja repi ja leikki mielellään. Ennen ei edes katsonut lelua TOKOssa...

Allin pitäisi osata kaikki avoimen jutut oikein hyvin. Paikallaolo piilossa tietysti jännittää. Vaikkei tuo koskaan ole lähtenyt, niin en luota siihen laisinkaan. Niin elämäniloinen ja impulsiivinen kuin tuo koira on, ei ikinä tiedä mitä se voi keksiä. Hypyssä jään jännittämään jos se istuu vai käy maahan esteen toisella puolella. Allin kanssa pitää vaan muistaa luottaa koiraan, oma epävarmuuteni tarttuu Alliin ja Alli saattaa siksi tarvita useamman käskyn tai totella hitaasti. Nappula varmistaa ettei tee virheitä. Fiksu koira. Allin pahimmat virheet muuten on vinot perusasennot, varsinkin luoksetulossa ja noudossa. Luoksetulon pysähdys tuntuu menneen ihan hyvin perille, saa nähdä kisoissa onko sitten loppujen lopuksi. Ongelma on vaan ettei Alli koskaan juokse normaalisti luoksetulossa, vaan alkaa pomppimaan kenguruhyppyjä ilosta, ja jos sitten kesken pompun käsken pysähtymään voi pysähdymatka näyttää todella pitkältä, vaikka Alli tosiasiassa pysähtyy heti kun laskeutuu ;) Ei se voi sille mitään että kenguruloikat ovat pitkiä...

Yritän nyt olla ylitreenaamatta ja stressaamatta liikaa. Micien kanssa pitäisi ottaa lyhyitä pätkiä seuraamista naksuttimella, mutta naksutin on sopivasti kadonnut... Naksuttimella voisi myös vahvistaa istumista ja kauko-ohjausta, jos siis löydän sen kapineen.